Miksi eläin sairastuu?

"Eläinhän sairastuu tientenkin koska on saanut tartunnan toiselta eläimeltä tai puut-teellisen hoito-olojen takia." Asia ei ole läheskään näin yksiselitteinen. Eläimen terveydentila on hyvin monien vaikuttavien tekijöiden, sisäisten ja ulkoisten, moni-mutkainen verkko.

Käytänössä aina eläimen sairastuminen tai terveenä pysyminen riippuu kahdesta seikasta: sairauden aiheuttavasta tekijästä (esm. bakteeri, väärä ravinto jne.) ja eläimen vastustuskyvystä. Lopputulos riippuu siitä kumpaan suuntaan herkkä tasa-painotila kallistuu.

Sairautta aiheuttavan tekijän kyky aiheuttaa sairautta tietenkin vaihtelee. On olemassa taudinaiheuttajia, esim. viiruksia ja bakteereita, jotka ovat erittäin ärhäköitä (lääkärit sanovat niiden virulenssin olevan suuri). Tällöin lähes kaikki tartunnan saanet sairas-tuvat ja saattavat myös kuolla. Samoin olosuhteet saattavat olla kertakaikkiaan niin puuttelliset, ettei eläin niitä kestä. Eläimen vastustuskyvyn merkitys on silloin pienempi. Kuitenkin tällöinkin osa kestää kauemmin sairastumatta ja osa sairastuneista toipuu nopeammin johtuen erilaisista vastustuskyvyistä. Samoin eläimet kestävät esim. jonkun ravintotekijän puutteita erilailla.

Onkin havaittu käytänössä, että yleensä ratkaisevaa ei ole tartunta, vaan erot vastus-tuskyvyssä.

Vastustuskyky

Vastustuskyky voidaan jakaa kahteen luokkaan: hankittuun ja yleiseen. Hankittu on tulosta aikaisemmasta tartuntataudista. Elimistön monimutkaiseen polustus-järjestelmään on tällöin jäänyt "muistijälki", joka tunnistaa nopeasti taudinaiheuttajan ja käynnistää heti mekanismit (esm. tietyt verisolut), jotka tuhoavat pöpön.

Eläimen vastustuskyky riippuu sen kunnosta. Tämän merkitys korostuu myös muissa kuin tartuntataudeissa, esim. puutostaudeissa ja kyvyssä sietää poikkeuksellisia olosuhteita. Ihanneoloissa elävän, terveen, hyväkuntoisen eläimen vastustuskyky on paras mahdollinen. Kaikki poikkeamat ihanneoloista aiheuttavat elimistöön stressiä ja lisäävät sairastumisalttiutta. Tällaisia stressintekijöitä ovat esm. väärä ravinto, väärä lämpötila (liian kuuma tai kylmä) nesteen puute, muut sairaudet sekä henkinen stressi (esim. kuljetus, vieras ympäristö, vieraat ihmiset ja eläimet jne.) Sairastumunen on yleensä monen stressitekijän summa, mutta usein kuitenkin voidaan löytää se viimeinen oljenkorsi, joka aiheuttaa eläimen sairastumisen, esim. satunnainen veto, likainen vesi jne.

Myös taudinaiheuttajamikrobi, josta eläimellä ei aikaisemmin ollut kokemusta saattaa sairastuttaa hyväkuntoisenkin eläimen. On ollut tapauksia, että hyväkuntoinen eläin on sairastunut saatuaan tartunnan toisesta eläimestä, joka on ollut aivan terve, mutta bakteerin kantaja.

Stressinsietokyky

Stressinsietokyky riippuu melko paljon eläinlajista ja yksilöstä. Stressin merkitys eläimen terveydelle on siis ratkaisevan suuri. Stressi ei yleensä koskaan ole vain yhden tekijän aiheuttama. Lisäksi sillä on ominaisuus viedä eläin noidankehään; stressin aiheuttamat muutokset eläimen käytöksessä vain pahenevat stressiä. Usein ei stressi kuitenkaan aiheuta näkyviä oireita ennen kuin eläin sairastuu. Tähän tarvittava tekijä saattaa olla hyvinkin pieni; eläimen stressisietokyky ylittyy ja eläin sairastuu. Koska nämä tekijät ovat tiedossa ja koska olosuhteita uudessa paikassa ei tunneta, elävälle eläimelle ei yleensä anneta takuuta. Vastuunsa tunteva myyjä kuitenkin varmistaa aina, että eläin on terve siinä vaiheessa, kun se lähetetään eteenpäin ja tekee kaikkensa, jotta eläin saapuu perille terveenä ja pääsee uudessa paikassa oikeisiin hoito-olosuhteisiin.

Lähde: Eläinlääkäri Reijo Nenonen

(Artikkeli on kirjoitettu eläinkaupan eläimille, joten tuo loppu ei aivan päde koiriin)